Havaintoja ryhmätyöskentelystä lukion pitkän matematiikan opiskelussa kuluneen lukuvuoden ajalta

Viime syksynä kirjoitin pitkän matikan ykköskurssilaisten kanssa tekemäni ryhmätyöskentelykokeilun pohjalta muutamia kommentteja; ryhmätyöskentelyn ideana oli tuolloin Mathematics Teacher -lehden artikkelista poimittu idea, jossa opiskelijat harjoitustehtäviä laskiessaan työskentelevät pareittain niin, että toinen on "varsinainen laskija" ja toinen avustaja ja vuoroja vaihdetaan säännöllisesti. Opiskelijoiden palaute oli pääsääntöisesti positiivista.

Kuluneen lukuvuoden aikana käytin/kokeilin erilaisia positiivista keskinäisriippuvuutta tavoittelevia ryhmätyöskentelymuotoja, mm. "numeroidut päät yhdessä", "kotiryhmä-asiantuntijaryhmä" ja "kolmivaiheinen haastattelu". Koontina kaikista aiheeseen liittyvistä (vapaamuotoisista ja ilman johdattelevia kysymyksiä pyytämistäni) palautteista voisi karkeasti ottaen tehdä seuraavat yleistykset:

• Ryhmätyöskentely oli opiskelijoiden mielestä mukavaa/positiivista vaihtelua ajoittain käytettynä.
• Kurssin asioista heikommin perillä olevat / matematiikan opinnoissaan heikommin menestyneet pitivät ryhmätyöskentelystä enemmän kuin kurssin asiassa hyvin perillä olevat / matematiikkaa hyvin osaavat, jotka mieluummin työskentelivät itse tai tutun kaverin kanssa.
• Opiskelijat kokivat, että se asia(kokonaisuus), jonka oli itse opettanut toisille, jäi hyvin mieleen, mutta muiden itselle opettamat huonommin (mikä on tietysti odotettavaakin).

Yhteenveto

Koska eri opiskelijat oppivat eri tavoilla, voisi erilaisia ryhmätyöskentelytapoja ajoittain käyttää jatkossakin niin, että kaikille opiskelijoille tulee "vähän jotain omaa" lähestymistapaa.

Parityöskentely (lukion pitkässä) matematiikassa

Luin Klassikan kollegaltani lainaan saamaani Mathematics Teacher -lehden taisi olla tämän vuoden huhtikuun numeroa viime viikonloppuna Helsingin reissun matkan aikana. Sieltä yksi artikkeli, jonka otsikkoa en muista, jäi mieleen; artikkeli käsitteli ryhmätyöskentelyä matematiikan opiskelussa. Ideana oli, että harjoitustehtäviä lasketaan pareittain niin, että toinen parista on varsinainen laskija ja toinen tavallaan avustaja.

Kokeilin toimintatapaa viime torstain MAA1-kurssin tunnilla jakamalla oppilaat ensin jako-n:ään tyylillä niin, että muodostuneet ryhmät olivat 3-4 hengen ryhmiä. Tämän jälkeen työskenneltiin ensin numeroidut päät yhdessä -idealla (kyseinen rakenne ei ollut artikkelin sisältöä vaan Timo Saloviidan opeopintojen oppeja syksyltä 2005). Tämän jälkeen itse artikkelin idea tuli käyttöön eli ryhmien sisällä muodostettiin parit ja kirjan harjoitustehtäviä tehtäessä ohjeistus oli, että vuoronperään toinen parista toimii tutorina/avustajana ja toinen laskee tehtävää. Parista toinen ei saa huidella omaa tahtia vaan "kaveria ei jätetä". Rooleja vaihdetaan jokaisen tehtävän jälkeen. Ohjeistus oli, että ennen tehtävän tekemisen aloittamista parin tulee suullisesti puhua läpi / selvittää tehtävän ratkaisemistavan idea ja vaiheet niin, että molemmille on niin selvänä kuin mahdollista, mihin ollaan ryhtymässä. Tämän jälkeen ratkaistaan siirrytään itse tehtävän ratkaisemiseen.

Kysyin tunnin lopuksi opiskelijoilta kommentteja/fiiliksiä em. toimintatavasta ja ainakin minun korviini kantautunut palaute oli jopa innostuneen positiivista. Kysyin "Tehdäänkö näin joskus toistekin?", vastaukseksi sain "JOO" :)

Sarasen Erkin 9B:n matikan tunneista 1.-12.12.05

Tämän syksyn viimeiset harjoitustunnit pidin Sarasen Erkin (Norssi/JKL) 9B-ryhmälle aiheista lieriö, kartio ja niiden tilavuus ja pinta-ala. Pidin yhteensä neljä tuntia (1.12., 2.12., 5.12. ja 8.12.), joista jälkimmäiset kaksi puoliksi Hämäläisen Sepon kanssa. Tämän lisäksi olin auttamassa kahdella tunnilla (9.12. ja 12.12.).

Ennen ko. opetusjakson alkua olin juuri hankkinut itselleni Norssialbumin, jossa on jokaisen yläkoulun ja lukion oppilaan sekä henkilökunnan nimet ja kuvat. 30.11. illalla ennen ensimmäistä tuntia ehdin opetella suurimman osan oppilaista nimeltä kuvien perusteella. Kun sitten seuraavana päivänä pidin ensimmäistä tuntia ryhmälle, pyysin oppilaita aina sanomaan ensin nimensä ja sitten vastauksensa. Koska olin jo nimet lyhytmuistiini lukenut, oli tunnilla paljon helpompi sitten muistaa oppilaiden nimet näiden kerrottuaan ensin nimensä ja täten pystyin puhuttelemaan oppilaita nimillä jo ensimmäisellä tunnilla.

Olen miettinyt oppilaiden nimeltä puhuttelemisen merkitystä opetuksen mielekkyyden ja tuntien sujuvuuden kannalta tämän syksyn aikana silloin tällöin. Olen myös jutellut asiasta mm. kotitalousopettaja-äitini ja opettajaopiskelukavereideni kanssa. Kun tekee parhaansa oppiakseen jokaisen oppilaansa nimen ja tämän seurauksena kykenee puhuttelemaan oppilaitaan nimeltä, uskon tämän vaikuttavan positiivisesti; oppilas kokee olevansa merkityksellinen opettajan käyttäessä oikeaa nimeä sen sijaan että sanoisi "hei sinä siellä" tai että katsoo aina vain istumajärjestyksestä.

Palautetta oppilailta

Harjoittelujakson lopuksi, maanantaina 12.12.05, pyysimme Sepon kanssa oppilailta kirjallista palautetta oppitunneista. Annoimme nimettömänä täytetyt palautekaavakkeet kotiin täytettäväksi ja pyysimme palauttamaan ne seuraavalla matematiikan tunnilla, torstaina 15.12. Kukin oppilas täytti kaksi palautekaavaketta, yhden Sepolle, yhden minulle. Tässä muutamia sitaatteja oppilaiden minulle kirjoittamasta palautteesta:

Risuja:

• "Matikka on ihan helppoa, mutta kun asioita jankataan niin paljon, niin tylsistyy."
• "Ei se [matikka] aina ole tylsää ja vaikeaa, mutta tunneilla voisi olla muutakin kuin pelkkää kirjasta laskemista esim. pelejä tai pulmakortteja"
• "Itse vihaan kaikkia vitsailevia opettajia, mutta muista en tiedä. Vitsailu voi viedä huomion opiskelusta liiaksi ja aiheuttaa juttelua."
• "edetään kauheen nopeasti"
• "[Työrauha on] hyvä, vaikka välillä puhutaankin, ja aina ei puhuta ihan muusta, joskus saatetaan puhua ihan aiheesta, vaikka aina valitetaankin."
• "oli ihan mukavia tunteja, mutta välillä tuli liikaa läksyjä"
• "Ps. Lisää viivoja seuraavaan palautelappuun!"

Ruusuja:

• "Osaat opettaa hyvin! Huumoria löytyi, ei tunnit muuttunut tavallisen tylsiksi"
• "Luokka suhtautui myönteisesti opetukseesi ja saatin myös tuloksia aikaan."
• "Huumori saa myös vähemmän matikasta pitävät kiinnostumaan opetuksesta"
• "[opettaja] vaikuttaa ihan hauskalta, kaikki saavat apua tarvittaessa, eikä ketään suosita"
• "olit opettaessa miellyttävä ja autoit apua tarvitsevia"
• "[opettaja on] iloinen ja juttelee muustakin kuin matikasta!"
• "tunnit olivat rentoja"
• "Olen huono matikassa mutta sinun jälkeesi olo on kuin Einsteinilla"
• Opetus oli selkeää ja tunnit menivät yllättävän nopeasti. Paras matikan harjoittelija tähän mennessä!"

Oppilaiden arvioita omasta toiminnastaan ja oppimisestaan:

• "Opin uudet asiat hyvin. Voisin ehkä välillä keskittyä tunneilla enemmän."
• "Joskus ehkä tulee juteltua kavereitten kanssa, muuten [työrauha on] mielestäni hyvä."
• "Olen huono matikan pulmissa, mutta kehityn aina :)"
• "Yleensä matikan harjoittelijoilta ei opi paljon mitään, mutta nyt tajusin asiat!!"
• "Opin tällä kurssilla eniten, yhtään liioittelematta"