Esitelmä matematiikan opettajuudesta, 13.4.11, JYU

Eilen keskiviikkona kävin entisessä opinahjossani Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksella pitämässä esitelmän matematiikan opettajuudesta professori Petri Juutisen kutsumana yhdessä entisen opiskelukaverini Iida Koreniuksen kanssa.

Sovitiin Iidan kanssa, että vedetään esitys läpi mahdollisimman keskustelevasti/interaktiivisesti yhdessä yleisön kanssa. Esitys meni hyvin ja em. tavoitteen onnistumiseen olin myös tyytyväinen. Kukaan yleisössä ei ainakaan minun nähdäkseni nukahtanut :)

Tuttuja kasvoja

Oli mukava muutaman vuoden tauon jälkeen tavata tuttuja kasvoja: paikalla oli professori Juutisen ja opiskelijajoukon lisäksi laitoksen henkilökunnasta mm. Lauri Kahanpää, Ari Lehtonen, Heli Tuominen, Mikko Saarimäki ja Juha Lehrbäck, sekä OKL:n matematiikan didaktikot Kauko Hihnala, Henry Leppäaho ja Markus Hähkiöniemi.

Tajunnanvirtaa...

Esityksen "tajunnanvirtalähestymistavasta" johtuen monta käsiteltäväksi ajattelemaani asiaa jäi mainitsematta ja toisaalta puhuttiin monesta sellasesta asiasta, jota suunnitelmassa ei ollut. Alla kuitenkin esitelmän alkuperäinen "ideapankkini" nettilinkkeineen.

Esitelmärunko miellekarttatiedostona

esitelmarunko.mm [FreeMind-miellekarttatiedosto]

Esitelmärunko selainkäytettävänä

Loin miellekartasta myös selainkäytettävän version:

Avaa kaikki - Kutista kaikki

• Matikanope-esitys 13.4.2011, Jyu
  • Oppilaitokset
    • Yläkoulu
      • Oppilaat välittömämpiä
        • sanovat sekä positiiviset että negatiiviset kommentit suoremmin
        • toisaalta parhaimmillaan todella mukavia ja aidosti innostuvia
      • enemmän kasvattamista kuin lukiossa
    • Lukio
      • Kokeiden korjaaminen ja uuden jakson alku tiivistä
      • Jaksojärjestelmä, luokattomuus ja suuri oppilaitos => pirstaleisuus
      • YO-kirjoitussuuntautuneisuus
        • "Kysytäänkö tätä YO:ssa? Ai ei, no ei sit kiinnosta..."
        • Tanskan pilotti koneiden ja netin käytöstä
    • Ammattikoulu
      • ei kokemusta
      • sisältö tiiviimmin yhteydessä käytäntöön?
    • Ammattikorkeakoulu
      • ei kokemusta
      • sisältö tiiviimmin yhteydessä käytäntöön
  • Yleistä opetuksesta
    • Parhaimmillaan todella jees kun oppii oppilaat ja päinvastoin
    • Opettele oppilaiden nimet
    • Tuntivalmistelut
      • Norssi vs. realismi
    • Opetuskokeilut yms.
    • "Matikan opiskelu vaatii istumalihaksia, muttei se silti ole penkkiurheilua."
    • Käsillä tekeminen vs. vain lukeminen (taito- ja taideaineet vs. lukuaineet)
      • Jaana Venkula
        • Tekemisen taito -kirja
        • Tekemisen nälkä
        • Kyselyn taito katosi tulosrallissa
      • Teaching Kids Real Math with Computers
      • Hands-on Science with Squishy Circuits
        • Squishy Sound
          • Arduino Code
    • Tietotekniikan näennäinen käyttötaito
      • web2.0-työkalut hallitaan hyvin, mutta...
      • kuitenkin esim. tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelman tehokas käyttö on hakusessa
      • pienimuotoinen ohjelmointi kaikille pakolliseksi
  • Koulukulttuurista
    • Kulttuuri luodaan
      • joko aktiivisesti siihen panostamalla
      • tai antamalla sen kehittyä omillaan
      • räpäytys
    • Epäonnistumisen pelko?
    • Oppilaan aktiivisuus vs. nuoleskelu
    • Näkyykö Yhteiskunnan "vihakulttuuri" koulussa
      • mikä on henki esim. oppilaiden järjestämissä koulun tapahtumissa?
  • Linkkejä
    • Do Schools Kill Creativity (5:25-6:30)
    • David After Dentist
    • Teaching Kids Real Math with Computers
    • Hands-on Science with Squishy Circuits
      • Squishy Sound
        • Arduino Code
    • Integraali.net
  • Kysymyksiä?
    • kysymysten miettiminen, kolmivaiheinen haastattelu aiheesta 4 hengen ryhmissä, kysymykset ryhmiltä
      • kysymys ei henkilöidy
      • pienempi kynnys esittää ryhmänä
  • Lopetus
    • Rahan syytäminen tekniikkaan ei itsessään saa mitään aikaan
      • tarvitaan osaavia käyttäjiä ja pedagogeja!
    • Te olette avainasemassa koulujärjestelmän uudistamisen kannalta!

Kevään 2007 matematiikan ylioppilaskoe

Kevään 2007 matikan pitkän ja lyhyen oppimäärän yo-koe pidettiin 16.3.07. Helsingin Sanomat on tapansa mukaan julkaissut molempien kokeiden koetehtävät ja esimerkkiratkaisut.

• Hesarin kevään 2007 ylioppilaskokeiden sivu
• Matematiikan kokeiden alasivu
• Lyhyen oppimäärän koetehtävät ja esimerkkiratkaisut [PDF]
• Pitkän oppimäärän koetehtävät ja esimerkkiratkaisut [PDF]
• Keskustele matematiikan yo-kokeista Hesarin sivuilla

Matematiikan ylioppilaskoe, kevät 2006, 24.3.2006

Olin eilen Kuopion Lyseon lukiolla 2h valvomassa matikan yo-koetta osana opettajaopintojeni kenttäharjoittelua. Tänä aamuna kävin Hesarin nettisivuilla etsimässä löytyisikö sieltä eilinen koe ratkaisuineen...löytyi.

Samaan "hengenvetoon" etsin netistä mahdollisimman monen vanhan matematiikan yo-kokeen tehtävät ja ratkaisut, ja laitoin ne omaan arkistooni talteen.

Linkit

• MatTa-projektin matematiikan yo-tehtäväsivu. Paras löytämäni!
• Kevät 2006, matematiikan yo-koe, tehtävät ja ratkaisut (HS)
• Vanhoja matematiikan yo-kokeita vuodesta 1996 alkaen, osa ratkaisuineen

Matematiikan ja ruotsin yo-tulosten korrelaatiosta

Lyseon ruotsinkielen opettaja Minna mainitsi minulle opettajanhuoneessa paperipinon yli keskustellessamme, että koulun IB-matematiikan opettaja Rauno Perälä oli jossain vaiheessa tutkinut matematiikan ja muiden aineiden yo-koetulosten korrelaatiota. Päätin kysyä asiaa Perälältä itseltään.

Perälän kanssa hetki sitten keskustellessani totesi hän tutkineensa mainittua korrelaatiota muistaakseen syksyllä 1994 tai vuonna 1995 käyttäen aineistonaan Lyseon lukion yo-kirjoitusten tuloksia vuosilta 1984-1994. Selvitettävänä kysymyksenä oli "Minkä aineen yo-koetulokset korreloivat parhaiten laajan matematiikan yo-koetulosten kanssa?"

Lopputuloksena Perälä mainitsi suurimman positiivisen korrelaation olleen laajan matematiikan ja ruotsinkielen yo-koetulosten välillä. Kysyin Perälältä oliko hän arvioinut korrelaation mahdollisia syitä. Perälä mainitsi mahdollisena syynä sen suhtautuiko opiskelija ruotsinkielen opiskeluun pakkoruåtsina vai oliko valmis tekemään töitä asian eteen. Jos on valmis tekemään töitä matematiikassa, ehkä myös ruotsinkielessä.

Toiseksi suurin positiivinen korrelaatio oli kuulemma reaalin kanssa ja pienin äidinkielen kanssa.

Sivujuonena mainittakoon muuten, että Perälän mukaan vuonna 2000 Lyseon laajan matematiikan kirjoittajista 80% kirjoitti Eximian tai Laudaturin ja seuraavana vuonna 75% teki vastaavan tempun. Yleisesti ottaen E:n tai L:n kirjoittajia on Perälän mukaan vuosittain n. 40-45% kun valtakunnan laajuisesti normaalijakauman (Gauss:n käyrän) mukaan Eximian saa 20% ja Laudaturin 5% yo-kokelaista.

Matematiikan yo-kokeiden vaikeustasosta

Istun juuri Kuopion Lyseon lukion opettajanhuoneen atk-nurkassa ja tutkin papereitani ja kirjoitan blogiin merkintöjä. Fysiikan opettaja Antti tuli juuri reaalin yo-kokeen valvonnasta ja kommentoi fysiikan koetta suhteellisen helpoksi. Tämän jälkeen Antti kommentoi Lyseolla 30 vuotta matematiikkaa opettaneen Raunon toteamusta siitä, että vaikka OPS:ja kavennetaan, turha opetusta on kaventaa niin sitten yo-kokeet tuntuvat opiskelijoiden mielestä helpoilta. Rauno kuulemma esimerkiksi edelleen käsittelee 80-luvulla OPS:ssa olleita epsilon-delta -ajattelun perusteita...asia, jota yo-kokeissa ei ole ilmeisesti 80-luvun alun jälkeen kysytty...mutta laajemmasta osaamisesta tuskin on haittaa.