Ruudunkaappausvideo Gnuplotin peruskäytöstä

Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssin Oppimistehtävässä 8 oli tietoteknisenä aiheena ruudunkaappausvideo ja meidän ryhmällä oppiaineena fysiikka/kemia. Tehtiin tuollainen Winkillä tuollainen demovideo Gnuplotin peruskäytöstä:

Katso ruudunkaappausvideo Gnuplotin peruskäytöstä

Mikä on Gnuplot?

Gnuplot on ilmainen kuvaajienpiirtotyökalu, jota voi käyttää mm. UNIXilla, Linuxilla, Windowsilla ja MacOS X:llä. Ohjelmaa käytetään tekstikomentoja antamalla, mutta tarjolla on myös valikko, josta komentoja voi valita niin kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa. Gnuplotia voi myös käskyttää komentoriviltä ts. on mahdollista kirjoittaa omia skriptejä, joilla voi automatisoida kuvaajienpiirtoprosesseja ja piirtää kuvaajia eräajona.

Opetusvideo PowerPoint-ohjelman Slide Masterin käytöstä

Maanantaina Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssin demoissa oli aiheena ruudunkaappausvideoiden tekeminen; tein kesken jääneen osan eli Wink:llä tehtävän ruudunkaappausopetusvideon tänään loppuun. Aiheena videossani on OpenOffice:n Impress-esitysgrafiikkaohjelman (eli Microsoftin PowerPointtia vastaavan) Slide Master -toiminnallisuuden käyttäminen ja käyttötarkoitus ylipäätäänkin. Koska Impress ja PowerPoint ovat melko samanlaisia, voi videota hyödyntää myös vastaavan asian opetteluun PowerPointissa.

Katso video

• OpenOffice Impress:n Slide Masterin käytöstä
  (8 Mt, Flash-muoto, .swf)

Puutteita videossa

Video ei ole mikään esimerkki hyvästä esityksestä ulkoasun tai värivalintojen suhteen. Lisäksi videossa on joitakin selviä puutteita, jotka hankaloittavat sen käyttämistä: esim. jotkut valikkovalinnat tehdään liian nopeasti, puhekuplat näkyvät liian lyhyen (tai liian pitkän) aikaa tmv. Myös tiedostokokoa pitää jatkossa yrittää saada pienemmäksi.

Jatkokehitysideoita

Winkillä voi luoda myös (.exe-muotoisia) standalone-versioita videoista. Nämä videot toimivat Windows-koneilla suoraan työpöydältä ilman että mitään kilkkeitä tai plug-ineja tarvitsee asentaa.

Wink tarjoaa mahdollisuuden tehdä ruutupysäytykset niin, että käyttäjän on itse klikattava hiirellä kun haluaa videon jatkuvan. Tätä toimintoa käytän todennäköisesti seuraavissa videoissa kiinteästi ajastettujen pysäytysten ja puhekuplien fikseerattujen näkymisaikojen sijaan...give control to the people.

Sivuhuomautus kirjoituksen otsikkoon liittyen

Otsikossa käytin termiä PowerPoint-ohjelman, jotta sen perusteella on helpompi päätellä mistä puhutaan. Onhan tuo tietysti siinä mielessä harhaanjohtava, että video on tehty OpenOffice:n Impress:llä eikä Microsoftin PowerPointilla. PowerPoint on puhekielessä (valitettavasti) muotoutunut jonkinlaiseksi yleisnimeksi tietokoneella esitettävästä kalvo-/diaesityksestä...en kyllä tiedä itsekään mikä tuo yleisnimi pitäisi fiksuimmillaan olla. Mikähän mahtaa olla Kielitoimiston kanta PowerPoint-esityksistä...

Wink - ruudunkaappausvideo Flash-muotoon

Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssilla eilen demossa 8 aiheena oli lyhyen opetusvideon tekeminen ruudunkaappausvideosta. Käytännössä tarkoituksena oli demonstroida jonkun OpenOffice:n työkalun jotain käyttömahdollisuutta.

Tarkastelimme ja testailimme demossa kolmea eri työkalua, joista kaikki ilmaisia: Windows Media Encoder, Wink ja Camstudio. Windows Media Encoderin käyttö ruudunkaappausvideotarkoitukseen vaatii asetuksien säätämistä. Kurssin opettajat Tommi Lahtonen ja Jukka Mäntylä ovat tehneet yhden toimivan asetustiedostoversion.

Tuo Wink vaikuttaa hyvältä ohjelmalta ruudunkaappaus(opetus)videoiden tekemiseen, voi nimittäin liittää selittäviä puhekuplia videoihin mukaan ja videot tulee Flash-muotoon ts. toimii lähes koneella kuin koneella käyttöjärjestelmästä ja käytetystä selaimesta riippumatta...nimittäin kun karkeasti ottaen varmaan yli 90% käyttäjistä on Flash-plugin koneellansa asennettuna.

Tieto- ja viestintätekniikan integroimisesta opetukseen

Edellisessä kirjoituksessa mainitun TIEA361-kurssin ensimmäisen oppimistehtävän aiheena oli käsitekartan luominen tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta opetukseen. Käytimme Vakkurin Matin kanssa ohjeistuksen mukaista CmapTools -nimistä käsitekartta- eli mindmap-ohjelmaa, lopputulos oli seuraavanlainen:

Bloomin taksonomia - tietoon liittyvän osaamisen luokittelu

Tänään TIEA361, Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssin oppimistehtävää työstäessäni tuli mieleeni tiedollisen osaamisen hierarkiajako, josta olin joskus kuullut mainittavan. Tutkin asiaa netistä ja löysin käsitteen nimeltä Bloomin taksonomian, tietoon liittyvän osaamisen luokittelun, jota ilmeisesti sovelletaan tai on ainakin sovellettu mm. opetussuunnitelmia luotaessa.

Ways of thinking - Ways of understanding

Jyväskylän yliopistolla on tällä viikolla menossa joka toinen vuosi eri puolilla maailmaa järjestettävä matematiikan opetuksen tutkimuksen YERME-konferenssi. Kävin juuri kuuntelemassa Guershon Harelin luennon aiheesta DNR-based instruction in mathematics (tosin toistaiseksi lyhenteen DNR merkitys on minulle epäselvä).

Harel viittasi mm. tutkimukseensa aiheisiin "proofs, a way of understanding" ja "proof schemes, a way of thinking" liittyen. Tutkimuksissaan hän on pyrkinyt ymmärtämään niitä ajatusratoja ja päättelytapoja, joita opiskelijat todistuksia tehdessään käyttävät; miksi he toimivat niinkuin toimivat.

Esimerkki

Harelin käyttämät termit result pattern generalization (RPG) vastaan process pattern generalization (PPG) pyrkivät nimeämään ilmiön, jonka opettajana usein kohtaa. Esimerkiksi jos kysytään, onko seuraavalla jonolla

sqrt(2), sqrt[2 + sqrt(2)], sqrt[2 + sqrt(2 + sqrt(2))], ...

pienintä ylärajaa, olisi RPG-lähestymistapa todeta, että sqrt(2) = 1.41 < 2, sqrt[2 + sqrt(2)] = 1.84 < 2 ja niin edelleen, joten jonon jäsenet ovat alle 2, missä yhtäsuuruusmerkit tarkoittavat "on likimain yhtäsuuri".

Vastaava PPG-lähestymistapa voisi olla: sqrt(2) < 2, joten on oltava 2 + sqrt(2) < 4 ja siis sqrt[2 + sqrt(2)] < 2. Samaa päättelyä voidaan jatkaa loputtomiin.

Erilaisten ratkaisujen esittämisestä luokassa

Harel totesi jotenkin tähän tyyliin:

It's beneficial for students to see solutions and proofs by others [in classroom] and discuss the solutions presented. This will help them to star to see that some proofs are more believable/convincing than others.

Esimerkillä vs. vastaesimerkillä todistamisesta

Harel totesi, että oppilaiden on yleensä vaikea ymmärtää miksi vastaesimerkki todistaa mitään kun heille on ensin opetettu, ettei [suorien] esimerkkien antaminen riitä todistukseksi. Oppilaat kuulemma mieltävät vastaesimerkin vain poikkeukseksi, joka ei kumoa alkuperäistä [virheellistä] väitettä. Myös käänteiset suorat todistukset ovat vaikeita ymmärtää.

Painotus matematiikan tunneilla

Harelin mukaan matematiikan tunneilla keskitytään yleisesti ottaen liikaa matemaattisten temppujen opetteluun kuin ajattelutaitojen kehittämiseen. Miksi esimerkiksi oppilaiden pitäisi oppia laskemaan kynällä ja paperilla kun homman voi hoitaa laskimella? Avainsana on termin algebraic invariance ymmärtäminen: "changing the form without changing the value [of the solution]". Toisin sanoen, esimerkiksi yhtälön sieventämisessä tai siinä miksi laskulla 0.14/12.91 on sama tulos kuin laskulla 14/1291 edellämainittu ymmärrys on oleellista...eikä ymmärrys kehity laskinta käyttämällä. (Tällä ei haluta sanoa, että teknologia on pahasta, ei tietenkään.)

Yhteenveto

Luento oli erittäin mielenkiintoinen eikä tämä kirjoitus tee sille oikeutta...vois lukea aiheesta lisää :)

Viitteitä

• Harel: What is Mathematics? (PDF)
• Harelin nettisivu, josta löytyy hänen julkaisujaan PDF-tiedostoina.
• YERME 2006:n kotisivu, jonka Lectures-osiosta löytyy lisämateriaalia.
• Harel: Advanced Mathematical Thinking (PDF)
• Harel: DNR (PDF)

Pienryhmädemoista ja niiden tulevaisuudesta

Appro3:n kurssi loppui kesäkuun lopussa, kokemukset demotehtävien käsittelemisestä puuduttavan taulumonologin sijasta 3-4 hengen pienryhmissä olivat erittäin positiivisia sekä opiskelijoiden että ohjaajan näkökulmasta.

Työskentelymuodon käytöstä jatkossa

Keskustelimme kurssilaisten ja esimieheni Mikko Saarimäen kanssa tiistaina 27.6. viimeisen demon päätteeksi toimintatavan mahdollisesta jatkamisesta myös syksyn ja kevään kursseilla. Koska tällainen pienryhmädemotyöskentely vaatii osallistujilta tavallista demoa enemmän sitoutumista toimiakseen, oli lopullinen idea järjestää matematiikan appron syksyn ja kevään kursseilla kahdenlaisia demoryhmiä, perinteisiä ja pienryhmätyöskentelymuotoisia; jokainen demoryhmä olisi etukäteen määritelty jommaksi kummaksi ja opiskelijat voisivat näin valita kummalla työskentelytavalla haluavat demoissa käydä.