Matematiikan ja ruotsin yo-tulosten korrelaatiosta

Lyseon ruotsinkielen opettaja Minna mainitsi minulle opettajanhuoneessa paperipinon yli keskustellessamme, että koulun IB-matematiikan opettaja Rauno Perälä oli jossain vaiheessa tutkinut matematiikan ja muiden aineiden yo-koetulosten korrelaatiota. Päätin kysyä asiaa Perälältä itseltään.

Perälän kanssa hetki sitten keskustellessani totesi hän tutkineensa mainittua korrelaatiota muistaakseen syksyllä 1994 tai vuonna 1995 käyttäen aineistonaan Lyseon lukion yo-kirjoitusten tuloksia vuosilta 1984-1994. Selvitettävänä kysymyksenä oli "Minkä aineen yo-koetulokset korreloivat parhaiten laajan matematiikan yo-koetulosten kanssa?"

Lopputuloksena Perälä mainitsi suurimman positiivisen korrelaation olleen laajan matematiikan ja ruotsinkielen yo-koetulosten välillä. Kysyin Perälältä oliko hän arvioinut korrelaation mahdollisia syitä. Perälä mainitsi mahdollisena syynä sen suhtautuiko opiskelija ruotsinkielen opiskeluun pakkoruåtsina vai oliko valmis tekemään töitä asian eteen. Jos on valmis tekemään töitä matematiikassa, ehkä myös ruotsinkielessä.

Toiseksi suurin positiivinen korrelaatio oli kuulemma reaalin kanssa ja pienin äidinkielen kanssa.

Sivujuonena mainittakoon muuten, että Perälän mukaan vuonna 2000 Lyseon laajan matematiikan kirjoittajista 80% kirjoitti Eximian tai Laudaturin ja seuraavana vuonna 75% teki vastaavan tempun. Yleisesti ottaen E:n tai L:n kirjoittajia on Perälän mukaan vuosittain n. 40-45% kun valtakunnan laajuisesti normaalijakauman (Gauss:n käyrän) mukaan Eximian saa 20% ja Laudaturin 5% yo-kokelaista.