Aineopintojen ensimmäisistä seitsemästä opetustunnista

Pedagogisten aineopintojen ensimmäisen opetusharjoittelun (OPEA510) ensimmäiset seitsemän harjoitustuntia on nyt pidettynä. Pidimme tunteja jo mainitun LRE:n ohjauksessa luokille 7C ja 8B. Ensin pidimme molemmille ryhmille yhden tunnin yhdessä. Tämän jälkeen pidimme jäljelle jäävät 5h itse niin, että kaveri seurasi tunteja ja avusti oppilaita kun nämä laskivat tehtäviä. Itse pidin 8B:lle kaksi tuntia ja tämän jälkeen 7C:lle kolme tuntia.

8B:n tunneista

Ekat kolme tuntia: kertausta kolmioista ja Pythagoraan lauseen intro

8B:n seitsemästä tunnista ensimmäiset kaksi käsiteltiin mm. kolmion pinta-alaa ja kolmannella tunnilla siirryttiin useamman oppitunnin ajaksi haastavaan kokonaisuuteen eli Pythagoraan lauseeseen.

Aloitin Pythagoraan lauseen käsittelyn käyttämällä hyväkseni mahdollisuutta olla tietokoneluokassa ja tein tehtävämonisteen Pythagoraan lauseen käsittelyn aloitusta varten. Kirjoitin taululle "Pythagoraan lause", kysyin muutaman kysymyksen, annoin käytännön ohjeita ja tämän jälkeen oppilaat pääsivät netin kautta omatoimisesti selvittämään mitä tuo Pythagoraan lause oikein tarkoittaa. Tehtävämonisteessa oli aiheeseen johdattelevia kysymyksiä, joihin oli tarkoitus netin kautta etsiä vastaukset. Aikaa nettityöskentelyyn oli 15 min, minkä jälkeen kävimme tehtävämonisteen kohtia läpi.

Tehtävämonisteessani huonona puolena oli monisteen alareunaan listaamani linkkivinkit. Nämä minun olisi ehdottomasti pitänyt jättää pois, sillä nyt oppilaat jumiutuivat vain linkkivinkkien ensimmäiseen linkkiin eivätkä juuri mitään muita sivuja katsoneetkaan. Oppilaat myös kopioivat asian suoraan netistä paperilleen ymmärtämättä juurikaan mitä kirjoittivat. Ehkä olisi kuitenkin ollut parempi toteuttaa tunti niin, että oppilaat olisivat esim. laskeneet suorakulmaisten sivuille piirrettyjen neliöiden pinta-alojen summia yms. ja taulukoineet niitä. Tai päässeet leikkimään esim. joillain konkreeteilla paloilla. No tunti oli sinänsä ok, että oppilaat saivat peruskäsityksen siitä mikä Pythagoraan lause on mikä oli tavoitekin.

Jälkimmäiset kolme tuntia

Seppo piti loput kolme 8B:n tuntia; tuntien aiheena oli Pythagoraan lauseen käyttö ja soveltaminen. Sovellustehtävissä oppilaiden oli aluksi vaikea osata hahmottaa suorakulmaisen kolmion kateetteja ja hypotenuusia käytännön tilanteista piirrettyihin kuviin. Osalle vaikeuksia tuotti myös kuvan piirtäminen ja laskun laskeminen pelkästään sanallisen tehtävän pohjalta.

Opetuksen tuloksista kirjoittelen varmaankin tulevana viikonloppuna enemmän, teimme nimittäin ryhmälle n. 15-20 min kestävän testin pitämiemme 6h aikana käsitellyistä asioista. Oppilaat tekevät testin huomenna 24.11.05 ja käymme hakemassa vastaukset tarkasteltaviksi huomenna iltapäivällä...totuuden hetki odottaa...

7C:n tunneista

Koko pitämämme kuuden tunnin jakson pääteemana oli geometria. Käsiteltiin mm. suorien risti- ja vieruskulmia, yhdensuuntaisuutta, samankohtaisia kulmia ja harppi-viivain-konstruktioita.

Itse pidin tunnit #4-6, joista tunneilla 4 ja 5 laitoin oppilaat kokeilumielessä istumaan neljän hengen ryhmissä. Arvoin oppilaille istumapaikat nimeämällä istumapaikat tyyliin A1, ..., A4, B1, ... ja kun oppilaat tulivat sisälle luokaan annoin heille sekoitetusta pakasta vastakappaleen pyödissä olleisiin paikkanumeron lappuihin. Idean toteutukseen sain Kaivosojan Hetalta. Neljännellä tunnilla tutkinnan aiheena oli kulmien samankohtaisuus ja viidennellä tunnilla normaalin ja keskinormaalin konstruointi harpin ja viivaimen avulla.

Neljäs tunti (18.11.05) meni jokseenkin hyvin vaikkakin loppua kohti oppilaiden keskittyminen hiukan herpaantui. Toisella tunnilla tehtävämonisteeni oli liian vaikea oppilaille seiskaluokkalaisille ja olin käyttänyt liian hienoja sanoja (esim. konstruoida) vaikka paperissa selitettiinkin mitä sana tarkoittaa. Lisäksi olin monisteen alkuun laittanut harppi-viivain-konstruktoiden tekemisen säännöt, mikä lamaannutti oppilaat eivätkä he saaneet lopputuloksena oikein mitään aikaan ja tunti oli melko tehoton. Hyvänä puolena tästä tunnista voi kuitenkin todeta, että kotitehtäviä tarkistettaessa en selittänyt asioita enää kovinkaan pitkästä mikä on ollut paha tapani, puhun ja selitän liikaa.

Viimeisellä tunnilla käytiin läpi mm. mitä harppi mittaa (etäisyyttä) ja käytin narunpätkää harppina taululle piirtäessäni. Uskoisin tämän konkretisoineen asiaa oppilaille hyvin. Uutena asiana käsiteltiin kulman puolittamista, ensin kolmioviivaimella, sitten harpilla ja viivaimella. Tunti oli tavallaan "perinteinen" kyselevän opetuksen mallin mukainen tunti, mutta oppilaat oppivat käsitellyt asiat omien havaintojeni mukaan paljon tehokkaammin ja paremmin kuin viime tunnilla. Ohjaava opettajani oli tästä samaa mieltä kanssani.

En osaa sanoa oliko vika minussa vai jossain muussa, mutta jotenkin minulle jäi näiden viimeisen kolmen tunnin pohjalta sellainen tuntu, että seiskaluokkalaiset eivät ehkä vielä henkisesti ole valmiita koettamaani yhteistoiminnalliseen ryhmätyöskentelyyn ja että opetustulokset olisivat paremmat esim. kyselevää opetusta käyttämällä niin että matemaattisia konsepteja kyselyn ja oppilaiden vastausten kanssa rakennetaan yhdessä koko luokan kanssa kerralla.

En tietenkään väitä millään tavalla olevani ekspertti koettamani yhteistoiminnallisen oppimisen muodon suhteen ja viidennen tunnin epäonnistuminen varmasti oli ainakin osittain oma vikani. Vertailukohdaksi kuitenkin Hetan ja Suvin 9.luokalle pitämät tunnit, joissa he pitivät oppilaat vastaavissa neljän kolmen hengen työryhmissä kuuden oppitunnin ajan ja kokemukset olivat Hetan kommenttien mukaan erittäin positiivisia. Ehkä 9.luokkalaiset ovat tarvittavan verran henkisesti kypsempiä kyetäkseen toimimaan ryhmässä ja puhaltamaan yhteen hiileen...en tiedä. Lukijani, kommentoi ihmeessä jos sinulla on tähän (tai mihin muuhun tahansa) asiaan sanottavaa :)